Heipparallaa!
Väsyneet, mutta onnelliset Tuomiset ovat kotiutuneet Key Westin road tripiltä takaisin Fort Lauderdaleen. Ajomatkan maisemat olivat todellista silmänruokaa. Kuten Olli totesi, Floridan eteläkärki on kuin Suomen Punkaharju. No okei, hieman eri juttu, mutta vau-elämyksiä voi hakea molemmista paikoista. Ehkä Etelä-Floridan laakeat maisemat ovat kuitenkin meille suomalaisille hieman eksoottisempi vaihtoehto.
Lähdimme siis aamulla ajamaan jo hyvissä ajoin ennen kahdeksaa kohti Key Westiä. Tänne Fort Lauderdaleen oli luvattu pilvistä ja sateista päivää, joten päätimme, että tämä on täydellinen päivä karata etelän aurinkoon. Ja niinhän siinä kävi, että puolessa välissä matkaa pilvet väistyivät taivaalta ja loput kaksi tuntia nautimme Mustangin penkeillä auringosta ilman kattoa. Todella fiksu idea, ihan niinku näitä rusketusrajoja ajatellen. Meikäläisellä oli päällä punainen haalari, jossa on paksu olkain vain toisella puolella. Nyt olkainkohta on vitivalkoinen ja olkapäät + kädet ympäriltä kirkkaanpunaiset :D Olli sai sen sijaan komeat valkopunaiset t-paita- ja kellorajat. Laittakaa lapset sitä aurinkorasvaa kunnolla.
Koko Floridan eteläkärki seitsemän mailin siltoineen ja pikkuruisine saarineen oli uskomattoman kaunis. Ensi kerralla täytyy ehdottomasti vaan jäädä yöksi vielä Key Westiin. Nyt ehdimme olla paikan päällä nelisen tuntia, ja toki siinäkin ajassa sai jo hyvän käsityksen paikasta. Mutta olisin viihtynyt pidempäänkin. Ajomatka Fort Lauderdalesta kesti neljä tuntia suuntaansa, mutta matka ei tuntunut miltään upeita suo- ja merimaisemia ihaillessa. En ottanut ajomatkan varrelta valokuvia, sillä meillä oli autossa pieni GoPro Hero -videokamera, jolla saimme kunnon extreme road trip -matskua ;) Seuraavat kuvat onkin kaikki otettu periltä Key Westistä. Päiväretken mieleenpainuvin visiitti oli mielestäni käynti Ernest Hemingwayn kotitalossa. Tässä pientä kuvareportaasia ja kuvien yhteydessä lisää päivän hienoista kokemuksista:

Ensimmäiseksi vierailimme manner USA:n eteläisemmässä kärjessä. Kuvassa tosin jotain random-tyyppejä, koska meillä oli tässä vaiheessa niin kova nälkä ja jano, ettemme jaksaneet jonottaa kuvausvuoroa.
Tämän jälkeen suuntasimme syömään (ruokapaikan arvostelu alempana) ja Hemingwaysin kotitalolle:
Ernest Hemingway asui tässä talossa vuosina 1931-1939 yhdessä (yhden) vaimonsa Pauline Pfeifferin kanssa. Hemingwayhan oli tunnetusti naistenmies ja ehti olla elämänsä aikana naimisissa neljästi. Uusi avioliitto alkoi aina 1-2 viikkoa edellisen päätyttyä. Vuonna 1939 Hemingway lähti sotakirjeenvaihtajaksi Pariisiin ja tapasi siellä kauniin kirjailija-journalisti Martha Gellhornin. Kun Hemingwayn vaimo Pauline sai kuulla kaksikon salasuhteesta, hän päätti hieman näpäyttää miestään. Tästä lisää hieman alempana...
Yläpuolella Olli Hemingwayn talon hääalueella. Hemingwayn talon pihalle on siis pystytetty tällainen valkoinen portti, jossa halukkaat voivat mennä naimisiin. Oppaan mukaan paikka on erittäin suosittu ja siellä vihitään vähintään yksi pari viikossa. Tässäpä hyvä idea kaikille kirjallisuusfaneille!
En ole mitenkään erityisen kiinnostunut historiasta tai Hemingwaysta, mutta onhan se nyt aika siistiä seisoa samalla matolla, jossa yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista kirjailijoista on tallaillut kymmeniä vuosia aiemmin. Kaikki Hemingwayn talon kalusteet ovat siis edelleen alkuperäisiä.
Hemingwayn työhuone, missä suurin osa klassikoista on saanut alkunsa. Tunnetuimmista teoksista ainoastaan Vanhus ja Meri ei ole kirjoitettu täällä. Sen Hemingway kirjoitti Kuuban vuosinaan.

Tämä sängynpääty on itse asiassa Espanjalaisen luostarin käsinkaiverrettu puuportti, jopa saranat ovat tallella. Laman takia parivuoteita ei ollut ja pariskunta improvisoi pulttaamalla kaksi runkopatjaa yhteen. Sängyllä makaava musta klöntti on (elävä) kissa. Niitä pyörii tällä hetkellä Hemingwayn talossa ja sen ympäristössä noin 30-40. Hemingwayn elinaikana kissoja oli talossa jopa 50-70! Miksikö? No, Hemingway vastasi tähän kysymykseen aina pilke silmäkulmassa "Because one cat leads to another" (Koska yksi kissa johtaa toiseen). Todellisuudessa Hemingway oli samaan aikaan erityisen vahinkoaltis ja taikauskoinen. Ennen vanhaa uskottiin, että geenivirheen omaavat kuusivarpaiset kissat tuovat onnea laivoissa (niillä on parempi tasapaino, joten ne pärjäävät paremmin). Siksi Hemingway haali niitä mahdollisimman paljon ympärillensä. Tänäkin päivänä talossa asuu näitä monivarpaisten kissojen jälkeläisiä. Monivarpaisia kissoja kutsutaan nykypäivänä nimellä laivakissa tai Hemingwayn kissa.

Yllä Key Westin (edelleen) suurin yksityinen uima-allas. Rakennuttaminen maksoi hurjat 20000$ (vertaa koko kiinteistö 8000$). Altaan rakennutti siis Hemingwayn vaimo Pauline kuultuaan miehensä salasuhteesta Martha Gellhornin kanssa. Tämä oli Paulinen kosto, sillä uima-altaan paikalla oli aiemmin Hemingwaylle tärkeä nyrkkeilykehä. Hemingway suuttui tästä niin paljon, että antoi taskustaan pennyn vaimolleen ja sanoi "Jos aiot käyttää rahamme näin tyhmästi, voit ottaa saman tien taskustani viimeisen pennynikin." Pauline otti pennyn ja painoi sen vielä märkään sementtiin, jossa se edelleen on kaikkien nähtävillä. Avioeron jälkeen Pauline muisti aina näyttää pennyä ystävilleen ja ilkkui "Harva vaimo on vienyt mieheltään viimeisen pennyn"

Hemingway raahasi lempibaarinsa Sloppy Joe'sin muuton yhteydessä juottolan vanhan pisuaarin muistoksi pihalleen. "Jos Pauline saa altaansa, on minullakin oltava omani." Pauline järkyttyi rumasta pisuaarista pihallaan ja laittoi puutarhurinsa töihin. Pisuaarin reunukset peitettiin kauniilla laatoilla ja sen yläpuolelle tuotiin espanjalainen suihkulähderuukku. Nykyään pisuaari toimii kissojen juoma-altaana. Itse asiassa puolet Hemingwayn kotimuseon lipputuloista menee kissoille (yksi lippu 13 dollaria).
Tässäpä teille pieni historiakatsaus Hemingwaysta :D Kukaan ei varmasti enää jaksa lukea enempää, joten tässä enää muutama kuva Key Westistä. Ja alempana sitten ne ruoka-arviot, jos joku vielä kestää sinne asti.
Opan & Pepen ruoka-arviot
Tällä kertaa unohdimme ketjuravintolat ja piipahdimme syömässä muun muassa meksikolaisessa taco&tequila -ravintolassa, kuubalaisessa kahvilassa sekä sea food -rantaravintolassa.
Rocco's Taco's & Tequila, Fort Lauderdale
Ennakkoon luetut arviot lupasivat hyvää ruokaa ja railakasta tunnelmaa - ja sitä saimmekin.
- Chimichanga Nationale x 1 + Chicken Flautas + Nachos & salsa + mansikkamargarita
- P: 4+ O: 4
- P: Hinta/laatusuhde kohdillaan! Mausteista ja maukasta ruokaa - ja ennen kaikkea autenttista. Talon omat nachot (iso korillinen) + itse tehty salsa maksoi vaivaiset 3,5 dollaria, kun Suomessa saa Chico'sissa pulittaa purkkitavarasta neljä kertaa enemmän. Pääruoatkin vain 10-15 dollaria. Nam, menisin uudestaan! O: Ruoka oli hyvää ja autenttisen makuista. Paikka oli ehkä hieman turhan äänekäs (musiikki oli liian kovalla).
Ana's Cuban Cafe, Key West
Saavuttuamme Key Westiin oli pitkän ja hikisen automatkan jälkeen saatava äkkiä jotain syötävää ja juotavaa. Tämä kuubalaisia klassikkoruokia tarjoava kahvila oli ensimmäinen paikka, johon törmäsimme - ja osoittautui nappivalinnaksi!
- Cuban mix sandwich
- P: 4 O: 4
- P: Oli niin hirveä nälkä tänne mennessä, että mistä tahansa olisi varmaan irronnut pisteitä. Mutta tämä oli kyllä oikeasti hyvä ja ilmeisen suosittu paikka! Söimme kuubalaisen sandwichin Ollin kanssa puoliksi. Siinä oli täydelliset maut ja täydellinen rapeus. O: Tosi hyvä leipä. Paikkana ei näyttänyt juuri miltään, mutta terassilla syövät ihmiset paljastivat, että kyseessä on kovan luokan mesta. Halpa ja hyvä. Kuriositeettina mainittakoon, että kyseessä oli todennäköisesti USA:n mantereen eteläisin kahvila.
Alonzo's Oyster Bar, Key West
Ennen Key Westistä lähtöä vaadin, että käymme vielä syömässä jossain mereneläviä, kun kerta kalastukseen nojaavassa rannikkokaupungissa ollaan. Ruokahalun herätti mainiosti käynti Key Westin akvaariossa. Akvaarion lipunmyyjä suositteli meille Alonzoa.
- Hummerin pyrstöä x 1 + Alonzo's juustohampurilainen
- P: 3,5 O: 3
- P: Erinomainen hintalaatusuhde: tuoretta hummerinpyrstöä peruna-maissimuusin, voin ja kasvisten kera hintaan 28 dollaria. Olli otti juustopurilaisen sattuneesta syystä (kalanvihaaja). Hummeri oli oikein hyvää, annos jäi kuitenkin ehkä hieman vaisuksi. Plussaa upeista maisemista Meksikonlahdelle. O: Yllättävän hyvä hampurilainen, ottaen huomioon, että kyseessä oli kalaravintola.
Thai to go, Fort Lauderdale
Pitkän paluumatkan jälkeen Key Westistä oli saatava vielä jotain suolaista purtavaa. Päätimme hakea sapuskaa läheisestä thairavintolasta.
- Kevärullat, Curry Puffs + Massaman Curry riisillä
- P: 4 O: 4
- P: Thaimaalaiset kokit thaimaalaisessa ravintolassa ovat aina plussaa. Autenttisen makuista thaikkusapuskaa pienellä kivalla twistillä. Massaman Curryssa oli perunat korvattu bataatilla ja avokadolla, mikä aluksi ihmetytti, mutta maku paljastuikin erinomaiseksi. Keskivertoa parempi thaikkupaikka! O: Ilman mitään sen kummempia odotuksia, paikka yllätti täysin (positiivisesti). Loistavat sapuskat.