Kuninkaallisia vieraita saarella

Pari päivää sitten sanoin Petralle "Jotain on tekeillä saarella, poliiseja on aivan liikaa." ja niitähän oli. Normaalisti Koh Taolla on tyyliin kaksi poliisiautoa ja kourallinen miehiä. Nyt autoja oli kymmenkunta ja joka kadunkulmassa mies korvanapin kanssa antamassa tilannetietoja radioaalloille. Yhdessä hetkessä liikenne pantiin poikki. Kyse ei ollut mistään yhden risteyksen pysäyttämisestä vaan koko saaren halkaiseva päätie suljettiin kokonaan liikenteeltä samanaikaisesti. Avasin skootterin penkin ja otin kameran esiin, valmiina ikuistamaan liikennepysähdyksen aiheuttajan. "NO PHOTO!" tuli sen verta kovalla auktoriteetilla, että laitoin linssisuojan takaisin eteen ja totesin, että poliisimies oli tosissaan.

Päätietä rynnisti noin kymmenen auton saattue, kärjessä erikoisjoukkoja kuhiseva avolava-auto. Kävi ilmi, että saattue oli Thaimaan prinsessa porukoineen. Miksi he olivat Koh Taolla, kukaan ei tiennyt. Porukka oli saarella yötä ja saaren edustalla oli nähtävissä pari laivaston alusta turvaamassa kuninkaallista läsnäoloa. Kummallisen jähmeä hetki muuten niin rennolla saarella.

Aika täällä on mennyt siivillä. Skootterin matkamittariin on kertynyt jo yli sata kilometriä ja saaren muutamat tiet ovat tulleet tutuiksi. Onnettomuuksitta ei siltikään ole selvitty: eilen oli erittäin kova sadekuuro iltapäivällä ja alkuillasta lähdimme ulos syömään. Laskeutuessamme kotimäkeä alas, kerkesin tokaista Petralle "Kato, iso sammakk....PLÖTS!"
R.I.P. Saku Sammakko (2012-2013)
Tänä aamuna vääntynyt ruumis kuhisi muurahaisia ja kärpäsiä.

Onnettomuudesta huolimatta menimme syömään ja keilaamaan. Keilaradat eivät olleet ihan länsimaalaisten standardien mukaisia. Tähtäysrimat puuttuivat kokonaan ja puolessa välissä rataa oli silminnähtävä kohouma, joka piti huomioida tarkasti, mikäli halusi pallon vierivän jonnekin muualle kuin ränniin. Täälläpäin ei myöskään ole hienoja koneita, jotka nostavat kaatuneet keilat ja palauttavat pallot, vaan homman hoiti radan takana makoillut Burmalainen, joka selvästi iski silmänsä Petraan ja mm. siirteli keiloja pallon tielle. Sabotaassista huolimatta allekirjoittanut vei saariturnauksen voiton.

Ao Leuk

Koh Tao jaksaa edelleen miellyttää joka tasolla. En oikein keksi mitään pahaa sanottavaa saaresta. Voisin ehkä jopa nähdä itseni asumassa täällä joskus. 40m2 bungalowi tuosta tien toiselta puolen maksaa n.25000€, eli mitenkään hirveän kalliita ei kämpät täällä ole.

Vielä olisi yksi kokonainen päivä täällä ja sitten keula kääntyykin kohti Bangkokia. Luvassa on taas kymmenkunta tuntia lautan ja bussin penkkien kulutusta. Onneksi ilmastointi oli ainakin tullessa säädetty inhimillisille lukemille.